OMA TYYLI

Saan aika usein kuulla mun tyylistä ja pukeutumisesta. Tosin nykyään palaute on 95% positiivista, muttei ei se aina ole ollut. Nuorena sain tosi usein kuulla “näyttäväni homolta” pukeutumiseni takia. Mä en edes ymmärrä, miten pukeutuminen voi määrittää seksuaalisen suuntautumisen, mutta ei siitä sen enempää. Kuitenkin ajattelin jakaa tähän postaukseen hiukan mun ajatuksia oman tyylin löytämiseen ja miten mä sen löysin.

P1020362

Niinkun monet mut pidempään tietäneet tietää varmasti, että mä oon aina ollut tosi kiinnostunut pukeutumisesta ja isoin kiitos meneekin mun äidille, joka on aina tukenut tätä “harrastusta”, hah. Ylä-asteella mun tyyli oli tosi epävarma ja välillä mulla saattoi olla kausia kun halusin pukeutua “hoppariksi” ja silloin se oli kaikille ok, mutta itselleni se oli enemmän muiden miellyttämistä. Välillä taas halusin pukeutua omalla tyylilläni ja laitoin pillifarkut ja värikkään paidan päälleni, jolloin se ei ollutkaan muille enää ok. Näin jälkeen ajateltuna tuntuu uskomattomalta ajatella miten mun pukeutuminen vaikutti muiden asenteeseen mua kohtaan. Jopa se, että värjäsin hiukseni oli muiden mielestä väärin. Asuin siis tosi pienellä paikkakunnalla, jos joku ihmettelee miten tälläinen käytös on mahdollista. Yritin kuitenkin olla välittämästä vihaajista (jotka oli mun lähimpiä kavereita), mutta pahaltahan se tuntui.

DSC_0127

Amikseen mennessäni ajattelin, että kaikki kiusaaminen varmasti loppuu ja ihmisiä ei enää tämän ikäisinä jaksa kiinnostaa miten muut pukeutuu. Olin kuitenkin pahasti väärässä, ostin kaupunkini ensimmäisenä henkilönä Helsingin reissulta punaiset housut ja siitähän riemu repesi. Jengi postaili musta nettiin pilakuvia aiheeseen liittyen. No annoin asian olla. Noin parin vuoden kuluttua nämä ilkkujat kuitenkin itse pitivät punaisia ja muita värikkäitä housuja päällään. Ehkä vähän ristiriitaista, mutta ilmeisesti kelpasi. “First they laugh, then they copy” pitää kyllä tässäkin tilanteessa paikkansa erityisen hyvin.

P1010294

Varmaan vasta Helsingin muuttamisen jälkeen mä olen uskaltanut näyttää täysin itseltäni. Tajusin täällä ettei mun tarvitse miellyttää pukeutumisellani ketään muita kuin itseäni. Suosittelen tota asennetta kaikille, helpottaa kummasti elämää. Helsingissä muutenkin näkee niin paljon erilaisia tyylejä ja se onkin varmasti yksi syistä miksi mä viihdyn täällä erityisen hyvin.

No millainen mun tyyli sitten on? Kuvista se on varmasti tullut selville, mutten mä varmaan ole siitä sen enempää ikinä puhunut. Mulle tärkeintä vaatteissa on se, että ne on mukavia päällä, se että ne on vähän löysiä ja siks varmaan tää oversize -muoti olikin mulle taivaanlahja. Mua nimittäin ahdistaa jos vaatteet on mulle “normaalikokoisia” ja kiristää päällä. Mulle ei todellakaan ole aina tärkeintä, että mun kaikki vaatteet on viimeisintä muotia (niinkuin kettupaidasta ymmärtää), mutta toki välillä on kiva ostaa hypetetympää kamaa. Muutenkin tämän hetkinen katumuoti on just mun näköistä, joten miks en sitä käyttäisi? Lyhyesti tärkeintä mulle on se, että se näyttää mun silmään hyvältä.

P1020139

Pukeutukaa kaikki siten mikä teistä tuntuu parhaalta. Älä tee niinkuin minä ja mieti muiden mielipiteitä. Ole oma itsesi ja uskalla näyttää miltä haluat!

-Eetu J

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *